Jalkapallomies napattiin valmennustehtävistä Priotecin palkkalistoille
21.10.2023
Niko Kalliokosken löytää takuuvarmasti työpäivän jälkeen jalkapallokentän reunalta.
Niko Kalliokoskella on takanaan vaiheikas ura jalkapallon parissa. Hän on pelannut liigatasolla Jaron riveissä ja toiminut vuosia KPV:n edustusjoukkueen valmennuksessa, päävalmentajan pestiä myöten. Mika Liedes pyysi miestä töihin Priotecille pari vuotta sitten, kun sopimus KPV:n edustusjoukkueen kanssa päättyi.
Priotecin toimitusjohtaja Mika Liedes ja Niko Kalliokoski olivat tehneet jo vuosia yhteistyötä jalkapallon parissa. Liedes tunsi Kalliokosken työskentelytavat ja ennen kaikkea tiesi, että kyseessä on hyvä tyyppi. Liedes puhui eräänä iltana kotona vaimolleen, mistä löytäisi Priotecille sopivan työntekijän.
— Vaimo ehdotti heti Nikoa, jonka sopimus oli juuri loppunut KPV:n edustusjoukkueen valmennustehtävissä.
Mika oli välittömästi samoilla linjoilla vaimon kanssa ja pyysi Nikoa töihin.
— Olen kovin tyytyväinen, että keskustelin vaimon kanssa asiasta, Liedes kiteyttää.
Kokemuksella ja koulutuksella ei ollut merkitystä, vaan tiimiin haluttiin hyvä tyyppi. Kalliokoski vastasi myöntävästi ja on nyt työskennellyt pari vuotta Priotecin muovitehtaalla Kokkolassa.
Kalliokosken urapolku kulki ammattilaisjalkapalloilijasta HalpaHallin logistiikkakeskuksen kautta KPV:n edustusjoukkueen päävalmentajaksi. Jalkapallouransa mies lopetti liigatasolla 22-vuotiaana Jaron riveissä, mutta pelasi vielä kymmenen vuotta siviilityön ohessa Kokkolassa. Jalkapallouran jälkeen valmennushommat kulkivat rinnalla pitkään ja päätoimisena valmentajana Kalliokoski työskenteli pari vuotta.
Miten siirtymä on sujunut jalkapallomaailmasta muovitehtaalle?
— Tänne oli helppo tulla, koska tunsin tilat ja työntekijät entuudestaan, Niko kertoo.
Kalliokosken vastuulla on tavaran lähettäminen ja vastaanotto, mikä oli miehelle tuttua jo HalpaHallin ajoilta. Työ on monipuolista ja opittavaakin vielä riittää.
— Vielä opiskellaan työn saloihin. Sen verran haastavaa on, että koneet saa toimimaan haluamallaan tavalla.
Niko on kuulunut Priotecin miesvahvuuteen nyt parisen vuotta. Muovitehtaalla tehdään töitä viiden miehen voimin. Pienessä työyhteisössä kaikki tekevät kaikkea ja asiat saadaan helposti sovittua, jos jollain on tarve olla poissa omien menojen takia.
— Kun puhalletaan yhteen hiileen, niin asiat järjestyvät kivuttomasti. Meitä on täällä samanhenkinen porukka ja hyvin menee jutut yksiin työn lomassa.
Aktiivista tekemistä kaipaava mies nauttii työn fyysisyydestä. Päivittäin askeleita tulee 10 000– 15 000.
– Siihen vielä nostamiset ja muut työvaiheet päälle, niin ei tarvitse enää iltaisin lähteä salille. Vaikka työetuna meiltä löytyykin oma kuntosali työpaikan yhteydestä, Niko kertoo.
Päivätyön ohella Kalliokosken aika kuluu edelleen jalkapallokentän laidalla. Hän vastaa Kokkolan Palloveikkojen isompien junioreiden valmennuksesta mentorin roolissa sekä tekee jonkin verran hommia myös Palloliitolle. Viikkotasolla jalkapalloon uppoaa parikymmentä tuntia.
Kuulostaa aika paljolta päivätyön lisäksi?
— Ei ole tosiaan ongelmia keksiä tekemistä vapaalla, Niko nauraa.
Kyteekö vielä haave täyspäiväisestä jalkapallovalmentamisesta?
— En kaipaa tällä hetkellä päävalmentajan paineita, saan kuitenkin tehdä valmennushommia edelleen ja vähän stressittömämmässä ympäristössä kuin edustusjoukkueen kanssa. Mutta eihän sitä tulevaisuudesta koskaan tiedä, Niko Kalliokoski miettii.
— Vaimo ehdotti heti Nikoa, jonka sopimus oli juuri loppunut KPV:n edustusjoukkueen valmennustehtävissä.
Mika oli välittömästi samoilla linjoilla vaimon kanssa ja pyysi Nikoa töihin.
— Olen kovin tyytyväinen, että keskustelin vaimon kanssa asiasta, Liedes kiteyttää.
Kokemuksella ja koulutuksella ei ollut merkitystä, vaan tiimiin haluttiin hyvä tyyppi. Kalliokoski vastasi myöntävästi ja on nyt työskennellyt pari vuotta Priotecin muovitehtaalla Kokkolassa.
Ammattilaispelaajasta valmentajaksi
Kalliokosken urapolku kulki ammattilaisjalkapalloilijasta HalpaHallin logistiikkakeskuksen kautta KPV:n edustusjoukkueen päävalmentajaksi. Jalkapallouransa mies lopetti liigatasolla 22-vuotiaana Jaron riveissä, mutta pelasi vielä kymmenen vuotta siviilityön ohessa Kokkolassa. Jalkapallouran jälkeen valmennushommat kulkivat rinnalla pitkään ja päätoimisena valmentajana Kalliokoski työskenteli pari vuotta.
Miten siirtymä on sujunut jalkapallomaailmasta muovitehtaalle?
— Tänne oli helppo tulla, koska tunsin tilat ja työntekijät entuudestaan, Niko kertoo.
Kalliokosken vastuulla on tavaran lähettäminen ja vastaanotto, mikä oli miehelle tuttua jo HalpaHallin ajoilta. Työ on monipuolista ja opittavaakin vielä riittää.
— Vielä opiskellaan työn saloihin. Sen verran haastavaa on, että koneet saa toimimaan haluamallaan tavalla.
Joustavaa työtä mukavalla porukalla
Niko on kuulunut Priotecin miesvahvuuteen nyt parisen vuotta. Muovitehtaalla tehdään töitä viiden miehen voimin. Pienessä työyhteisössä kaikki tekevät kaikkea ja asiat saadaan helposti sovittua, jos jollain on tarve olla poissa omien menojen takia.
— Kun puhalletaan yhteen hiileen, niin asiat järjestyvät kivuttomasti. Meitä on täällä samanhenkinen porukka ja hyvin menee jutut yksiin työn lomassa.
Aktiivista tekemistä kaipaava mies nauttii työn fyysisyydestä. Päivittäin askeleita tulee 10 000– 15 000.
– Siihen vielä nostamiset ja muut työvaiheet päälle, niin ei tarvitse enää iltaisin lähteä salille. Vaikka työetuna meiltä löytyykin oma kuntosali työpaikan yhteydestä, Niko kertoo.
Niko Kalliokoskelta ja Mika Liedekseltä onnistuu yhteistyö niin muovitehtaalla kuin kentän laidalla.
Vapaa-aika valmentaen
Päivätyön ohella Kalliokosken aika kuluu edelleen jalkapallokentän laidalla. Hän vastaa Kokkolan Palloveikkojen isompien junioreiden valmennuksesta mentorin roolissa sekä tekee jonkin verran hommia myös Palloliitolle. Viikkotasolla jalkapalloon uppoaa parikymmentä tuntia.
Kuulostaa aika paljolta päivätyön lisäksi?
— Ei ole tosiaan ongelmia keksiä tekemistä vapaalla, Niko nauraa.
Kyteekö vielä haave täyspäiväisestä jalkapallovalmentamisesta?
— En kaipaa tällä hetkellä päävalmentajan paineita, saan kuitenkin tehdä valmennushommia edelleen ja vähän stressittömämmässä ympäristössä kuin edustusjoukkueen kanssa. Mutta eihän sitä tulevaisuudesta koskaan tiedä, Niko Kalliokoski miettii.
.png)
